Blogi: Vieraskynä , pe 23.03.2018 19:57

Länsimaisen sivilisaation voittokulku

Moderni maailma on täysin länsimaisen sivilisaation tuote. Sosiologi ja vertailevan uskontotieteen tutkija Rodney Stark vastaa teoksessaan How the west won kysymykseen, miksi tiede ja teknologia nousi kukoistukseen vain lännessä. Kun keskitytään länsimaiden kulttuuriin, tulee herkästi syytöksiä etnosentrisyydestä, mutta modernisaatiosta on mahdotonta saada tietoa ilman Euroopan historian tuntemusta ja vertailua muihin maanosiin. Miksi juuri Euroopassa saivat alkunsa luonnontieteet, demokratia, kuvaavat taiteet, kapitalismi, kehittynyt teknologia. Poliittisesti  korrekteissa ja relativistisen kulttuurikäsityksen omaksuneissa instituutioissa lännen ainutlaatuinen kulttuuri ja ylivoima on koettu läntisen hegemonian ja alistamisen puolusteluna. On vähätelty kristinuskon merkitystä tieteen nousussa ja lietsottu kristinuskonvastaisuutta.

Aikana ennen Kristusta, jolloin idän suuret imperiumit Mesopotamiasta Kiinaan keskittyivät valtataisteluihinsa ja pienen eliitin loistoon, syntyi Kreikan itsenäisten kaupunkivaltioiden piiriin edistyksen ja vapauden keidas, mistä läntinen sivilisaatio sai alkunsa. Sen perintö jäi elämään senkin jälkeen kun uudet nousevat imperiumit katkaisivat sen elinvoiman. Starkin teoksen näkökulmia on pienten eheiden yhteisöjen joustavuus uuden omaksumisessa verrattuna laajoihin yhtenäisyyden puutteesta kärsiviin valtiollisiin alueisiin. Esimerkiksi 1500-luvun Espanja, joka siirtomaista ammentamistaan kulta- ja hopea-aarteista huolimatta ei pystynyt pitämään valtakuntansa taloutta tasapainossa. Kaarle V:n uskonkiihko ajoi hänet kahakoihin laajan valtakuntansa joka kulmalla, vasta hänen jälkeensä tullut hajaannus ja kansallisten alueitten irtaantuminen alkoi luoda kehitystä ja vaurautta.

Kreikassa ei ollut idän tyrannien pakkovaltaa, ei komentotaloutta, ei orjina taisteluuun alistettuja, vaan kotejaan ja omaisuuttaan puolustavia vapaita miehiä, joiden avulla voitiin lyödä lukumäärältään moninkertaiset persialaisjoukot, ja rakentaa demokratiaa, missä vapaus innovaatioihin ja ajatteluun, järjen käyttöön aina maailmankaikkeuden salaisuuksien avaamiseen asti kukoisti.

Juutalaisiin kreikkalainen filosofointi teki vaikutuksen toisin kuin persialaisiin ja egyptiläisiin, jotka sivuuttivat sen täysin. Varhaiset kristityt omaksuivat juutalaisten asenteen ja ajatukset, lisäsivät vielä juutalaisten rationaaliseen Jumalaan näkökulman, jonka mukaan tietomme Jumalasta ja hänen luomistyöstään on edistyvää. Usko sekä järkeen että kehitykseen on olennaista lännen nousussa. Kreikkalaista filosofiaa ja kristillistä teologiaa yhdistää varmuus järjen jumalallisesta lahjasta, joka kirkkoisä Justinus Marttyyrin (100-165) mukaan ”kylvää totuuden siemenet Jumalan kuvaksi luotuihin ihmisiin”. Lännessä omaksuttiin myös kirkkoisä Augustinuksen (354-430) käsitys historian edistyvästä luonteesta.

Stark pitää Rooman imperiumia välinäytöksenä lännen nousussa. Roomassa ei ollut samassa määrin yksilönvapauksia kuin Kreikassa. Orjat tekivät työt ja kansalle järjestettiin ajankulua, roomalaiset kykenivät kuitenkin hyödyntämään kreikkalaisten keksintöjä. Kristianisaatio oli tervehdyttävin asia Rooman valtakaudella, se vähensi sotaisuutta, mutta sitä on myös syytetty  Rooman antautumisesta ”barbaareille”. Tosiasiassa pohjoisen heimot olivat jo roomalaistuneet, kääntyneet kristinuskoon, eikä Rooma Alarikin käsiin joutuessaan menettänyt sivistystään. Rooma luhistui, ei sivilisaatio. Miljoonat entisen imperiumin asukkaat eivät unohtaneet hallitsemaansa tietoa, eikä alkava keskiaika ollut niin pimeä kuin väitetään.

Pimeän keskiajan myytin ovat luoneet 1700-luvun intellektuellit kristinuskon tahraamiseksi:  taikausko ja tietämättömyys olivat heidän mielestään heikentäneet kulttuuria ja tiedettä. Vaikka kaupunkiväestö väheni, ei länsi vajonnut takapajuisuuteen, koska takamaille syntyi kaupan ja teollisuuden keskittymiä. Tavaranvaihdon tuotteet vaihtuivat Rooman aikojen ylellisyystuotteiden sijasta käytännöllisiksi lasin, villan, raudan kaltaisiksi välttämättömyystavaroihin. Pohjoisessa oli myös kehitetty arkipäivän tarpeisiin mm. tehokas rauta-aura, saippua, hakaneula, nauhakengät, housut.

Hajaannus kasvoi pohjoisen heimojen etsiessä uusia asuinalueita, mutta hajaannus ei ollut välttämättä kielteinen asia, koska se heikkojen hallitsijoiden aikana tuki kehitystä ajamalla ihmisiä muuttamaan vapauksien ja mahdollisuuksien houkuttelemana. Normannit kykenivät luomaan toimivia hallintoalueita, ja lisäämään sivistyksellistä pääomaa. Kristinusko toisin kuin muut sivilisaatiot ei uskonut kohtaloon, vaan ihmisen omaan tahtoon luoda elämänsä, millä oli käyttäytymistä parantavat vaikutukset moraalin kannalta, haluttiin antaa ihmisille mahdollisuus tehdä valintoja, mistä taas seurasi mm. orjuuden kieltäminen. Vapaus synnytti myös kapitalismin jo ennen 1200-lukua, Italian kaupunkivaltioista tuli pankkitoiminnan, kaupan ja teollisuuden suurkeskuksia.

Arabian niemimaalla oli kehittynyt 600-luvulla uusi profeetta Muhammedin uskonto, mikä levittäytyi väkivaltaisesti itään Mesopotamiaan ja Pohjois-Afrikan kautta Eurooppaan. V. 732 Toursin (ja Poitiers’n) luona frankkien kuningas Kaarle Martel (688-741) löi muslimiarmeijan. Arabi-historioitsijat ovat tuskin maininneet tapausta, nykyiset länsimaiden tutkijat ovat vähätelleet yhteenoton merkitystä, aiemmin lännessä tuota voittoa pidettiin ratkaisevana, 1800-luvulla historioitsija Hans Delbrük kirjoitti ”Maailmanhistoriassa ei ole yhtään tärkeämpää taistelua”. Yhtenäinen kristikunta puolusti kulttuuriaan myös ristiretkien avulla, niitäkin on tahallisesti väärinymmärretty, ja kristittyjen väkivalta nostettu esille unohtaen muslimien raakuudet. Muslimit lyötiin Wienin porteilla kahteen kertaan vuosisatoja myöhemmin, ja tappioista huolimatta jotkut viime aikojen historioitsijat ovat viitanneet ottomaanien sotilaalliseen paremmuuteen eurooppalaisiin nähden. Eurooppa oli sotilaallisesti, aseistukseltaan ja taktiikkansa puolesta lähes lyömätön, sen sai kokea Suleiman, joka lähti kostamaan Maltan Johanniittain ritarikunnalle laivojensa häirinnän Välimerellä, eikä 50 000:n miehen armeijalla kyennyt saamaan 4000:ta saarta puolustavaa miestä antautumaan.

Islam ei suosinut kehitystä, se käänsi katseensa menneisyyteen. Universumi on luonnostaan irrationaalinen - Allah toimii tahtonsa mukaan, tieteen kokeilut ovat turhia ja jumalanpilkkaa, koska  ne viittaavat Allahin vallan ja auktoriteetin rajoituksiin. Muslimien tieteen ”kultainen aikakausi” on myytti, sivistystä ylläpitivät alistetut juutalaiset ja kristityt. Myös muslimien suvaitsevaisuus valloittamissaan maissa on osoittautunut paikkansapitämättömäksi. Muslimeille jäi valloitusten jälkeen pääsy kreikkalaiseen viisauteen, mutta Aristotelesta he lukivat kuin Koraania, kunnioitettuna auktoriteettina, jonka kanssa olevaa ristiriitaista tietoa ei hyväksytty. Muslimien kulttuuri ei koskaan yltänyt eurooppalaiselle tasolle. Suuresti arvostettu islamin arkkitehtuurikin näyttää kääntyneen pääasiassa dhimmien saavutuksiksi. Itäisten dhimmi-yhteisöjen lopullinen tuhoutuminen 1300-luvulla tapahtui islamin opin alkaessa tukahduttaa muut uskonnolliset käsitykset harhaoppeina, ja dhimmien kadottua, muslimeille jäi kulttuuri, joka oli niin takapajuinen ettei se kyennyt edes kopioimaan läntistä teknologiaa, vaan he joutuvat ostamaan sen lännestä, ja jopa palkkaamaan länsimaalaiset käyttämään sitä.

Starkin mukaan ns. tieteellistä vallankumousta ei tapahtunut, vaan Euroopan tieteen edistyminen oli ollut jatkuvaa. Isaac Newtonin (1642-1727) mukaan ”Jos olen nähnyt pidemmälle, olen seisonut jättiläisen olkapäillä” kertoo siitä, ettei hän aloittanut tyhjästä. Hänen havaintojaan olivat edeltäneet Wilhelm Occamilaisen ja Jean Buridanin kokeet. Käsitys, että kristinusko tukahdutti tieteen kehitystä syntyi valistuksen järjen palvonnan aikana, vaikka juuri kristinusko oli puoltaessaan järjenkäyttöä ja kannattaessaan ihmisen vapaata tahtoa synnyttänyt tiedonjanon ja tieteellisen edistyksen.

Skolastiikka keskiajalla perustetuissa yliopistoissa on mainettaan parempaa. Skolastikoille sitoutuminen tietoon syntyi kristillisestä sitoutumisesta teologiaan, mikä on erittäin rationaalinen tiedonala, jolla oli juurensa juutalaisuudessa ja kreikkalaisessa filosofiassa. Keskiajalla on pitkä lista loistavia fyysikkoja, jotka  edistivät läntistä tietoa tavalla, mikä johti suoraan kopernikaaniseen ”vallankumoukseen” ja 1500- ja 1600-luvun tavattoman hienoihin tieteellisiin saavutuksiin. Eurooppa kunnostautui kehittämällä uusia innovaatioita ja keksintöjä. Jos jotain oli muualla maailmassa keksitty (ruuti, kompassi, mekaaninen kello) niin vasta eurooppalaiset saattoivat keksinnöt loppuun ja ymmärsivät niiden hyötykäytön. Protestantismin nousu ei aiheuttanut niin suurta jakolinjaa vapaa-ajattelun ja ahdasmielisyyden välillä kuin on annettu ymmärtää. Niin katolisten kuin protestanttien joukosta nousi tutkijoita, joiden henkilökohtainen uskonvarmuus oli lähes sääntö.

Euroopan suunnattoman teknologisen etumatkan luonnollinen seuraus oli siirtomaiden hankkiminen. Halpaa niiden ylläpito ei eurooppalaisille valtioille ollut, vain yksittäiset kansalaiset loivat kaupan avulla niillä vaurautta. Espanja oli poikkeus, eikä sekään kyennyt nostamaan kansaa Amerikan aarteilla köyhyydestä. Käsitys siirtomaista Euroopan hyvinvoinnin lähteenä on tieteellisesti kumottu. Hallinto, koulutuksen lisääminen, terveydenhuolto oli siirtomaaisäntien vastuulla. Sellaiset kauheudet, joita Belgian kuninkaan Leopold II:n Kongossa tapahtui, olivat poikkeuksia, eikä itsenäisyys ja kongolaisten oma hallinto ole tilannetta juuri parantanut, sarja itsevaltaisia afrikkalaistyranneja on pitänyt siitä huolen.

Kolonialismia ja lähetyssaarnaajia on jopa syytetty modernisaation tuomisesta kehittymättömiin maihin. Robert Woodberryn tutkimus osoittaa, että protestanttien lähetystyö on kantanut hedelmää: siellä missä läntisen maailman ulkopuolella 1920-luvulla oli tihein lähetyssaarnaajien verkosto, siellä ovat tänä päivänä vakaimmat demokratiat ja sitä alhaisempi on niiden kansakuntien lapsikuolleisuus.

Länsimaiden voittokulku ei ollut vailla virheitä, mutta se on kyennyt korjaamaan horjahduksiaan, ja löytänyt aina tien vapauden, järjen ja ihmisarvon kunnioittamiseen. Monia kielteisiä asioita ymmärtää vasta näkökulmaa vaihtamalla. Teollisen vallankumouksen saama leima lapsityön riistäjänä paljastaa sen, ettei teollisuus aloittanut lapsityön käyttöä, vaan lopetti sen tekemällä sen näkyväksi, jo v. 1833 tuli Britanniassa ensimmäinen laki lapsityövoiman käytön rajoittamiseksi, ja tänään ei länsimaissa lapsityövoimaa sallita.

Länsimaisen sivilisaation historiaa ei enää opeteta Yhdysvaltain yliopistoissa. Kaikkialla länsimaissa ihmiset ovat tulleet yhä tietämättömimmiksi lännen sivilisaation kehityksestä, siitä prosessista, kuinka moderni maailma syntyi. Filosofiaa ja taiteita kyllä opetetaan, mutta kristinuskon osuutta tapahtumiin pidetään piilossa tai vääristellään. Starkin kirja sopii yliopistojen tieteen ja ajattelun historiaa käsitteleville kursseille. Jonne Kytölä on blogissaan Isona minusta tulee viisas yksityiskohtaisemmin käynyt läpi Rodney Starkin teoksen lukuja useamman blogimerkinnän verran. Kannattaa lukea. 

 

Stark, Rodney, How the West won: the neglected story of the triumph of modernity. 2.ed. Wilmington, DE, ISI-books, 2017.

 

Kirjoittaja on Hilkka Axelsen, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, FM yleinen historia.

 

 

Vieraskynä pe 23.03. 19:57

Vieraskynä

Oikean Median vieraskynä -blogiin poimitaan mielenkiintoisia kirjoituksia henkilöiltä, jotka kirjoittavat harvemmin tai eivät voi omalla nimellään kirjoittaa valitsemistaan aiheista.

tuoreimmat

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12. 22:32

Avoin kirje Suomen medialle

su 26.11. 21:40

Alistamisemme menetelmät

ma 08.08. 23:48

Covid tarinani 2020-2022

ke 09.03. 00:04

Tapio Puolimatka Jyväskylässä 23.1. 2022: "Ihmisyyden halventaminen terveysuskonnon nimissä"

su 30.01. 15:29

Youtubesta sensuroitu Tapio Puolimatkan video

su 23.01. 12:51

Miksi en toistaiseksi ota koronarokotetta?

to 16.12. 00:39

IHMELÄÄKE IVERMEKTIININ HOITO-OHJEET KORONAAN VIHDOIN SUOMEKSI

to 18.11. 22:46

Ihmelääke ivermektiini, eli kuinka THL:n ohjeet tekivät minusta salaliitto-teoreetikon

su 07.11. 21:44

Uusi Suomi sensuroi jälleen: dosentti Malisen ja kirurgian erikoislääkäri Elomaan kirjoitus katosi

ke 27.10. 17:24

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44