Elämme ihmeellisiä aikoja. Niin ihmeellisiä, että demarien silmät alkavat aueta.

Tanskan sosiaalidemokraatit vaativat, että maan rajoille pakolaiset siirretään välittömästi erikoisleireille odottamaan turvapaikkahakemusta. Tanskan sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajan Mette Fredriksenin mukaan ”Eurooppaan on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin mitä Eurooppa kestää. Suurinta osaa maailman pakolaisia ei auteta ollenkaan. Koko turvapaikkasysteemi on nykyisellään katastrofi.”

Tanskan SDP:n uusi suunnitelma  ”Oikeus ja realismi” mukaan uuden turvapaikkasysteemin myötä turvapaikanhakijat eivät pääse enää sisään Tanskaan ollenkaan. Maahantulevat tultaisiin lähettämään YK:n pakolaisleireille…ehkä Afrikkaan? Ilman vesitaksioikeutta?

SDP luo nahkaansa?

Myös suomalainen SDP on herännyt: SDP:n lakimies ja piirihallituksen jäsen Valtteri Aaltonen vaati samanlaista toimintaa myös Suomelta. Uusi Suomi toimi tässä julkaisualustana ”positiivisessa mielessä” (http://valtteriaaltonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250686-humanitaarisesta-maahanmuutosta-ja-turvapaikkajarjestelmasta?ref=il). Ei tullut bannia.  

Muutos on ihmeellinen. Näyttää siltä, että maailma on muuttumassa. SDP on muutoksen kourissa. Jos esimerkiksi, minä olisin kirjoittanut tämän jutun, niin olisin saanut ”fasistin” ja ”natsin” leiman.

Mutta kun blogisti oli demari, seurasi myötälaulajien lauma tervehti ilolla Aaltosen kannanottoa.

Se kertoo ehkä suuremmastakin muutoksesta?

Onko SDP herännyt todellisuuteen ja pelkää lopullista romahdusta? Ovatko gallupit musertaneet meikäläiset demarit? Onko tämä sitä SDP:n reaalipolitiikkaa, jota kabineteissa on puhuttu mutta ei ole uskallettu vain päästellä ulos? Sitä jonka kuulee yksityiskeskusteluissa mutta ei julkisuudessa? Ehkä Aaltosen kannanotto on kokeilu, jossa testataan kepillä jäätä?

Ehkä tämä merkitsee sitä, että osan SDP:n kanssa voi tehdä yhteistyötä? Tämän terveen ay-liikkeen osan kanssa ehkä voisi löytää enemmänkin yhteistä? Siellä on paljon hyviä ja vilpittömiä ihmisiä, jotka ajattelevat tolkun tavalla. Kenties?

Toisaalta muutos voi olla vain pelkkä hämäys? Sellainen viikunanlehti, jonka takana olisi ehkä mahdollista viedä Euroopan tulevaa sentralisaatiota. Ehkä se saisi kannattajat vielä mukaan?

Mount Suvaitsevaisuus räjähtää?

Yhteenvetona täytyy vain todeta, että Mount Suvaitsevaisuus on näköjään purkautumassa. Aaltosen kannanotossa jäljitellään Australian linjaa.  Australia on tätä ennen edustanut äärimmäistä ”hc-rasse” linjaa omilla leireillään. Nyt se siis kelpaa SDP:lle. Mikä on se Arvo ja Pohja? Onko ”aktiivisen katumisen” aika ohitse?  

Toisaalta, kun kannattajat haluavat järkeä politiikkaan, niin silloin SDP:n on reagoitava. Ilman äänestäjiä kun ei ole puoluetta.

On vain koneisto ja luuranko. Ja kasapäin poliittista kunnianhimoa.