Tänään "ottelivat" Helsingin Postitalolla taloustieteen oppineet professori Matti Viren ja kansanedustaja Juhana Vartiainen aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu. Matti Virenin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskustelu luisui sivuraiteille, kun ei ollut erotuomaria grillaamassa ja provosoimassa vastapuolia.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen korosti edustavansa talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa eduskunnassa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virenin esitelmä. Viren piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketchupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille - nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä. Suomen väestöstä tosiaan on jo muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 % Suomessa. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja työllistymisessä; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tapahtuu työllistymisessä lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Viren vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Viren muistutti tämän jälkeen USAsta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Viren näki, että ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen olisi paljolti siinä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virenin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut tähän syynä ja tähän taas paljolti syynä myös Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin. Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten työntekijöiden kannalta ja siksi tänne on vaikea saada huippuosaajia. Ilmeisesti työperäinen maahanmuutto koostuu lähinnä intialaisista IT-osaajista, jotka lähettänevät osan tuloistaan kotimaahansa, sekä virolaisista rakennusmiehistä? Sitten ovat suurena ryhmänä venäläiset. Joka tapauksessa maahanmuuttajat sijoittuvat Virenin mukaan lähes yksinomaan palvelualoille. Ajattelin ensin, että pizzan paistajatkin olisivat usein työperäisiä, mutta ilmeisesti ovatkin tulleet humanitaarisina käytännössä aina, eikä pizzanpaistaja saakaan työlupaa hevillä Suomesta? Aloinkin miettiä, että mitenköhän lähistön pakistanilaiset ravintoloitsijat ovat päässeet asettautumaan Suomeen, kun eivät ole vainottuja kristittyjä pakistanilaisia, koska ravintolassa jopa soitetaan islamilaiset rukouskutsut. 

Vartiaisen hauska juttu oli se, että ajatteli Suomen muuttuvan vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kun saamme tänne myös paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Viren suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena, eikä alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa kritiikittömästi ja harkitsemattomasti Suomeen. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme. Laittakaa niille hartaita toivomuksia!

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo