Blogi: Petteri Hiienkoski, to 21.09.2017 10:51

Suomea integroidaan Euroopan yhteiseen puolustukseen millä mandaatilla?

Verkkouutiset julkaisi viikko sitten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta hämmentävän uutisen. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen Haloo Eurooppa -podcast-ohjelmassa Suomen liittoutuneen Ranskan kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamiseksi.

– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani, Sipilä totesi Kokoomuksen Verkkouutisten mukaan.

Tavoite olla integraation ytimessä EU:n puolustusyhteistyön tiivistämisessä johtaa yhä syvempään ristiriitaan sotilaallisen liittoutumattomuuden kanssa.

Intoilu vaikuttaa järjettömältä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu valtion suvereeniuden ja turvallisuuden ydinalueisiin. Se on jätetty Euroopan yhdentymisessä tiiviimmän yhteistyön soveltamisalueen ulkopuolelle.

Näistä tehtävistä suvereenit valtiot ovat näet haluttomia luopumaan ainakin normaalisti. Integraation edistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on sen takia arvioitu kaikkein vaikeimmaksi. Sen on myös pelätty johtavan unionin hajoamiseen tai ainakin pirstoutumiseen, koska kaikki eivät ole siihen valmiita. Yhdentyminen on sen takia ollut ensisijaisesti talousintegraatiota. Sekään ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Kiirehtiminen on johtanut unionin pirstoutumiseen (esim. euroalue). 

Arvioin 14.6.2017 julkaisemassani blogi-kirjoituksessa kesällä tapahtuneen hallituskriisin ja Perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamisen syitä. Kirjoituksessani Poikkeuslaista liittovaltiokehitykseen eli miksi eduskuntaryhmät hajoavat korostin ulkopoliittisten motiivien merkitystä sille, miksi hallitus oli pidettävä pystyssä ilman että Jussi Halla-ahon Perussuomalaiset pääsisivät vaikuttamaan politiikan suuntaan. Suomen ulkopolitiikka on kaventunut yhteen asiaan. Se on EU.

– Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän muodostumiseen on merkittävämpiäkin syitä kuin muutama ministerinsalkku. Pyrkimys integroida Suomea tiiviimmin Euroopan Unioniin on niistä tärkein. Britannian EU-eron (Brexit) jälkeen poistui pidäke liittovaltiokehityksen tieltä. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron ajaa yhdessä Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa tiettävästi rahaliiton ja pankkiunionin tiivistämistä.

Kuten useimmat ehkä jo tietävät pääministeri Sipilän, valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) silloiset selitykset arvoista eivät olleet todellinen syy sille, etteivät Perussuomalaiset enää kelvanneet hallitukseen. Ilmeisesti myös presidentti Sauli Niinistön vaatimat katumusharjoitukset liittyivät samoihin tekosyihin, joilla Halla-ahon johtamalta puolueelta piti estää pääsy valtioneuvostoon.

Ongelma ei missään vaiheessa ollut se, ettei puolue olisi sitoutunut hallitusohjelmaan. Todellinen uhka oli päinvastoin juuri se, että Halla-ahon johtama puolue nimenomaan oli hallitusohjelmaan sitoutunut. Hallitusohjelma ei näet sopinut presidentti Niinistön suunnitelmiin eikä ilmeisesti sen takia myöskään kelvannut hallituskumppaneille. Kirjoitin taustamotiiveista kesällä seuraavasti:

– Suomen hallitus saadaan tukemaan tätä kehitystä korostamalla etenkin Venäjän uhkaa ja herättämällä ilmeisen perusteettomia toiveita EU:n yhteisen puolustuksesta. Presidentti Niinistö näyttää olevan erityisen aktiivinen puolustusyhteistyön tiivistämisessä, vaikka unionista ei edes ole mahdollista muodostaa puolustusliittoa ainakaan niin kauan kuin NATO on olemassa. Suunnitelmia ei kuitenkaan ole äänestäjille avoimesti kerrottu.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) totesi syyskuun alussa Jyväskyssä pitämässään puheessa, että "Euroopan unionissa ollaan ottamassa pitkää harppausta puolustusyhteistyön syventämiseksi". Hän vaati, että "Suomen on oltava edistämässä tiivistä puolustusyhteistyötä".

Presidentti Niinistö on osoittanut ajavansa EU:n puolustusintegraation syventämistä, mikä Suomen kaltaisen itsenäisen valtion päämieheltä on jossain määrin erikoista. Mahdollisesti hän myös lähetti Virkkusen juoksutytökseen tässä asiassa.

Virkkunen kritisoi, osin aiheestakin, sitä, etteivät "Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovin kärki, presidenttiehdokkaat tai entinen pitkän linjan ulkoministeri" keskustele analyyttisesti turvallisuuspolitiikasta. Mitään erityisen analyyttistä, saati laajakatseista, ei tosin ole sen mitään sanomattaman mantran toistelemisessa, että "turvallisuusympäristömme on muuttunut". Nykyinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) näytä juuri muuhun kyenneen.

Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, hallitus tai sitä tukevat poliittiset tahot saattavat vielä ryhtyä paisuttelemaan Venäjän uhkaa, jolla hanketta Suomen integroimiseksi EU-puolustukseen vauhditettaisiin. Edellisestä "trollijahdista" alkaakin olla jo tovi.

Hallitus on tekemässä suurta ja peruuttamatonta muutosta ajaessaan EU:n puolustusintegraation syventämistä.

  1. Suomi on antamassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa enenevässä määrin muiden käsiin, jolloin liikkumavaramme keskeisimmällä itsemääräämisoikeuteen ja turvallisuuteen vaikuttavalla alueella kaventuu.
  2. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen integraatio koskee suvereenin valtion ydintehtäviä ja on ratkaisevia askelia kohti EU-liittovaltiota.
  3. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko joka etenkin Suomelle on kriittinen "kohtalonkysymys" vaikeutuu, jäykistyy ja hidastuu laajassa monenkeskisessä yhteistyössä, mikä todennäköisesti myöhemmin johtaa vallan keskittämiseen Brysseliin.
  4. Suomen ja muiden EU-maiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset intressit poikkeavat toisistaan radikaalisti, jolloin suomalaiset joutuvat käytännössä monen muun eri EU-maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan maksajiksi.

Tuntuu käsittämättömältä, että keskeisestä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta ei ole käyty avointa ja perusteellista julkista keskustelua. Pääministeri vain ilmoittaa jossain haastattelussa sopineensa asiasta Macronin kanssa.

Luulisi, että surullisen kuuluisasta pienen piirin EMU-ratkaisusta  jolla Suomi liittyi rahaliittoon ja luopui kokonaan omasta rahapolitiikastaan olisi jo jotain opittu. Sitäkin laskua maksetaan vielä ja kauan. Silloinkaan ei kysytty niiltä, jotka laskun maksavat.

Hallitusohjelmaan ei ole tehty mitään kirjausta siitä, että Suomi olisi etunenässä ajamassa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamista. Hallitusohjelmaan on päinvastoin kirjattu, ettei hallitus ole syventämässä integraatiota. Perussuomalaisten edustakuntaryhmän hajottua strateginenkin hallitusohjelma joka kuitenkin on hyväksytetty eduskunnassa näyttää muodostuneen "kuolleeksi kirjaimeksi".

Mikä ylipäätään on perustuslain ja demokraattisten periaatteiden merkitys, jos hallitus ja sen pääministeri toimivat näin leväperäisesti hallitusohjelmasta välittämättä ja kansan mielipidettä kysymättä?

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski to 21.09. 10:51

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44