Blogi: Petteri Hiienkoski, to 06.07.2017 18:34

Vaihtoehtoja ja valinnanvapautta charter-kouluista akatemiakouluihin

Yhteiskunta on muuttunut ja muuttuu entistä heterogeenisemmaksi. Kaikille yhdenmukainen peruskoulu ei yksinkertaisesti palvele niitä kasvatuksellisia tarpeita, joita yhä useammalla perheellä ja yhteisöllä on.

Osa kouluista täyttyy täysin erilaisesta kulttuurista peräisin olevien maahanmuuttajien lapsista. Näiden koulunkäynti on myös useimmiten muita haasteellisempaa. Kantasuomalaisten lapset ja heidän erityistarpeensa jäävät entistä vähemmälle huomiolle.

Peruskoulu on muuttunut ja muuttuu. Se ei tue suomalaista kulttuuria kuten ennen, vaikka sitä olisi tarpeen päinvastoin vahvistaa. Se taas voi lisätä suomalaislasten juurettomuutta ja vaikeuttaa maahanmuuttajataustaisten lasten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Peruskoulussa annettava ideologinen ja moraalinen kasvatus (kuten monikulttuurisuus- ja queer-ideologia) sotii yhä enemmän perinteisiä arvoja vastaan, joita moni suomalaisin pitää edelleen tärkeinä. Enemmistöä pakotetaan sopeutumaan vähemmistöjen ehtoihin. Valtiovallan ideologispoliittinen kasvatus on saanut totalitaristisia piirteitä, jotka sopivat huonosti länsimaiseen yhteiskuntaan ja sen perustana oleviin periaatteisiin ja perusoikeuksiin.

Lasten kasvatukseen ja opetukseen liittyvät perusoikeudet

Yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta taata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus omien vakaumustensa mukaan. (Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 8/1976, 18 artikla, 2, 4.)

Hoitaessaan kasvatuksen ja opetuksen alalla omaksumiaan tehtäviä valtion tulee kunnioittaa vanhempien oikeutta varmistaa lapsilleen heidän omien uskonnollisten ja aatteellisten vakaumustensa mukainen kasvatus ja opetus.(Euroopan ihmisoikeussopimus, I lisäpöytäkirja, SopS 63/1999, 2 artikla.)

Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot sitoutuvat kunnioittamaan vanhempain ja tarvittaessa laillisten holhoojain vapautta valita lapsilleen muitakin kuin julkisten viranomaisten perustamia kouluja, joiden opetussuunnitelmat ovat viranomaisten määräämää tai hyväksymää vähimmäistasoa, ja turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen kasvatus, joka on heidän omien vakaumustensa mukainen. (Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, SopS 6/1976, 13 artikla, 3.)

Suomalaiset yksityiskoulut

Suomessa kaivattaisiin koulureformia, joka antaisi perheille nykyistä paremmat mahdollisuudet valita, millaisessa koulussa haluavat lapsiaan opettavan. Vapaakoulutoiminta on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Syyt ovat taloudelliset sekä kahlitseva lainsäädäntö.

Itsehallinnollisten yksityiskoulujen perustamisesta on tehty vaikeaa ja niiden toiminta on vahvasti säänneltyä. Perustaminen vaati valtioneuvoston erityisluvan, lähes aina myös kunnan suostumuksen. Niiden on noudatettava opetushallituksen määräämiä opetussuunnitelman perusteita ja kielletty perimästä lukukausimaksuja. Erot yksityiskoulun ja julkisen peruskoulun välillä ovat käytännössä melko vähäisisiä. Yksityiskouluja on Suomessa vain noin 80.

Ellei julkinen valta voi järjestää koulua, jota vanhemmat lapsilleen tarvitsevat, sen tulisi ainakin luoda aidot edellytykset sille, että nämä voisivat sen muuten järjestää. Koulutusjärjestelmään tarvitaan vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Mallia voisi hakea ulkomailta.

Amerikkalaiset charter-koulut

Yhdysvalloissa on 1990-luvun alusta lähtien perustettu niin sanottu charter-sopimuskouluja. Charter-koulu on lukukausimaksuton vapaakoulu, joka saa julkista rahoitusta, mutta yleensä vähemmän kuin perinteinen koulu. Se ei ole kunnallisen opetushallinnon alainen. Sillä on perinteistä koulua vähemmän sääntelyä ja vapaus poiketa yleisistä säädöksistä ja opetussuunnitelmista.

Osa charter-kouluista on voittoa tavoittelemattomia mutta saa ottaa vastaan lahjoituksia. Joissain osavaltioissa charter-koulut voivat käyttää toimintaansa yksityistä rahoitusta. Charter-koulun voi perustaa paikallinen koulupiiri tai kunta, lähiseudun vanhemmat ja opettajat, yrittäjät ja yritykset, yksityiset yhteisöt, yliopistot tai seurakunnat. Osa charter-kouluista on julkisia ja osa yksityisiä kouluja. Charter-kouluja arvioidaan olevan noin 6 800.

Charter-kouluissa voi soveltaa opetusmenetelmiä ja koulutusfilosofiaa, jotka poikkeavat perinteisistä kouluista. Ne tarjoavat mahdollisuuden testata innovatiivista pedagogiikkaa ja antavat vähävaraisemmille vanhemmille mahdollisuuden valita haluavatko lapsensa erityiskouluun.

Tyypillisesti charter-koulu erikoistuu tarjoamaan opetusta niin sanotuille riskinuorille, jotka ovat esimerkiksi vaarassa syrjäytyä, tai se keskittyy teknologiaan, tieteeseen tai taiteeseen. Koulu allekirjoittaa määräaikaisen charter-sopimuksen koulupiirin kanssa. Vastineeksi se saa julkisen rahoituksen ja vähemmän valvontaa. Tuloksia mitataan eri tavoin. Koulu voidaan sulkea, ellei se täytä määrättyjä laatukriteerejä.

Oikein toteutettuna charter-koulu lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta vanhemmille, opettajille ja lapsille sekä palvelee yritysten, yliopistojen ja muiden oppilaitosten sekä seurakuntien ja muiden yhteisöjen erityistarpeita. Yhdysvalloissa on syntynyt myös kokonaan tai pääosin internetin kautta toimivia kyberkouluja, jotka on muuten järjestetty charter-koulujen tavoin.

Ruotsalaiset vapaakoulut

Ruotsissa koulureformi toteutettiin vuonna 1992, jolloin sai alkunsa ruotsalainen vapaakoulujärjestelmä (friskolor). Vapaakoulut ovat kouluseteleillä (skolpeng) julkisesti rahoitettuja kouluja. Ne eivät peri lukukausimaksuja kuten ruotsalaiset yksityiskoulut. Kunnat on velvoitettu maksamaan vapaakoulujen oppilaskustannuksia vähintään 85 % kunnallisen peruskoulun kustannuksista. Vapaakoulut toimivat itsenäisesti vaikkakin kansallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Pääsykokeet eivät ole sallittuja.

Ylläpitäjä voi olla voittoa tavoittelematon aatteellinen yhteisö tai voittoa tavoitteleva yksityinen yritys. Vapaakouluja ovat perustaneet vanhemmat, järjestöt, yritykset ja kunnat. Ruotsissa vapaakouluja on noin 900.

Tanskan ja Norjan vapaakoulut

Tanskassa vanhimmilla vapaakouluilla on juurensa useimmiten grundtvigilaisessa kansanopistoliikkeessä. Monet muut vapaakoulut suuntautuvat uskonnollisesti tai Slesvigin saksankieliselle vähemmistölle. Oppilaskustannuksista noin 75 % rahoitetaan julkisin varoin ja lopun maksavat vanhemmat. Vanhempien nimeämä esimies valvoo, että opetus pääaineissa täyttää peruskoulun standardit.

Norjassa vapaakouluja on kaikkiaan lähes 200. Niiden julkinen rahoitus on 85 % siitä, mitä se on perinteisessä peruskoulussa. Kaikki vapaakoulut voivat asettaa sisäänpääsylle prioriteetteja, mutta vain ei-julkisrahoitteiset vapaakoulut voivat valita oppilaitaan ja tehdä voittoa.

Englannin akatemiakoulut

Akatemiakouluja (academy schools) on erilaisia. Vapaakoulut (free schools) ovat vuodesta 2011 lähtien Englannissa perustettuja uusia akatemiakouluja. Ne ovat paikallisviranomaisista riippumattomia itsehallinnollisia kouluja. ”Vapaakoulu”-termi on laajentunut käsittämään myös paikallisviranomaisten kilpailuttamia akatemiakouluja.

Vapaakoulut – kuten muutkin akatemiakoulut – ovat voittoa tavoittelemattomia ja toimivat suoralla valtion rahoituksella. Lisäksi ne voivat saada lahjoituksia yksityishenkilöiltä tai sponsoritukea yrityksiltä. Vapaakouluja ylläpitävät vanhemmat, koulutusalan hyväntekeväisyysjärjestöt ja uskonnolliset ryhmät (faith school).

Akatemiakoulujen tapaan vapaakoulujen ei tarvitse noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa, mutta niiden on huolehdittava siitä, että niiden opetussuunnitelma on tarpeeksi ”laaja ja tasapainoinen” ja sisältää pääasiat matematiikasta ja englanninkielestä. Opetuksen laatua valvoo kouluhallitusta vastaava viranomainen.

Vapaakouluihin luetaan myös studiokoulut ja tekniset yliopistot. Studiokoulu (studio school) on projektiperusteista oppimista soveltava vapaakoulu, johon yleensä kuuluu noin 300 oppilasta. Tekniset yliopistot (University Technical College) ovat 14–18 -vuotiaille tarkoitettuja vapaakouluja, jotka ovat erikoistuneet käytännöllisiin ja työllistymiseen keskittyviin asioihin. Niitä sponsoroivat yliopistot, työnantajat tai jatkokoulutusta antavat oppilaitokset.

Akatemiakouluja oli Englannissa syksyllä 2013 kaikkiaan lähes 3 500 mutta määrä oli voimakkaassa kasvussa.

Suomalainen sovellus?

Ulkomaisia vapaakouluja ja niistä saatuja kokemuksia kannattaa ennakkoluulottomasti tutkia. Englantilainen akatemiakoulujen järjestelmä näyttää olevan monipuolipuolinen ja sisältävän useita hyödyllisiä piirteitä.

Selvitysten pohjalta pitäisi laatia Suomeen soveltuva malli, jossa voisi hyödyntää esimerkiksi nykyistä oppilaitosverkostoa ja ulkopuolista rahoitusta. Pitkien etäisyyksien maassa myös erilaiset kyberkoulut voisi järjestää vapaakoulujärjestelmän puitteissa.

Ihmiset ovat erilaisia ja heidän erilaisia koulutuksellisia tarpeitaan tulisi kunnioittaa. Valtion tehtävä on palvella myös koulutuksen ja kasvatuksen alalla kansalaisiaan, jolle valtiollinen valta demokratiassa kuuluu.

Petteri Hiienkoski

Petteri Hiienkoski to 06.07. 18:34

Petteri Hiienkoski

Elokuva- ja tv-ilmaisun ja käsikirjoittamisen vastuuopettaja. VTM, TaK. Lastentarhanopettajavaimon aviomies ja neljän koululaisen isä. Toiminut aiemmin muun muassa vapaana toimittajana ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. "Sydän taivaassa, jalat tukevasti maassa".

tuoreimmat

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Miksi länsimaat eivät sovi rauhasta Venäjän kanssa?

ke 13.03. 21:05

Miksi ydintuhon riski Euroopassa on kasvanut?

ti 12.03. 15:05

Vaihtoehdot moninapaisessa maailmassa

ti 06.06. 16:58

Länsimaiden harhautumisen logiikka

pe 26.05. 14:00

Korruptio ja sen torjunta 4: Vapaan yhteiskuntajärjestelmän jälleenrakentaminen

ke 17.05. 15:08

Korruptio ja sen torjunta 3: Vapaan kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen

ti 16.05. 18:43

Bidenin hallinnon tavoite Venäjän tuhoamisesta ja keinot sen saavuttamiseen

la 13.05. 19:33

Korruptio ja sen torjunta 2: Järjestelmällisen korruptoituneisuuden aiheuttaja ja sen poistaminen

pe 12.05. 15:28

Korruptio ja sen torjunta 1: Korruptoitunut yhteiskuntajärjestelmä

pe 12.05. 01:55

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03.2024 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03.2024 08:51

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44