Helsingin Sanomat oli koonnut listan siitä, kuinka suuri osa eri puolueiden kuntavaaliehdokkaista oli saanut syytteen. Viimeisen 5 vuoden aikana syyteen on saanut persujen ehdokkaista 8,2%, vasemmistoliiton ehdokkaista 4,1%, kokoomuksen ehdokkaista 3,2%. Muissa puolueissa syytteen saaneita on alle 3%. Sinällään kyselyn asetelma on ongelmallinen. Syytteen saanti ei ole sama kuin tuomion saaminen. Periaatteessahan ihminen on syytön, kunnes tuomitaan. En tiedä poikkeaisiko tuomion saaneiden määrät näistä luvuista, ehkä ei. Lähes kaikilla luvut ovat laskeneet edellisistä kuntavaaleista.

Ongelmana on se, että puolueet haalivat nimenmaan kuntavaaleihin ehdokkaita valtavilla ponnisteluilla. Kaikkiaan kuntavaaliehdokkaita on n. 30.000. Siihen joukkoon mahtuu monenlaisia ehdokkaita. Perusoletus puolueilla on, että menestyminen kuntavaaleissa edellyttää hyvin laajaa ehdokasjoukkoa ja siksi ehdokkaaksi otetaan usein jokainen, jonka hylkäämiseen ei ole syytä.

Tämä periaate voi iskeä takaisin puoleisiin, jos ehdokaslistoilla olevilla on rikostaustaa. Siihen iskevät kiinni kilpailevat puolueet ja media ainakin joidenkin puolueiden osalta. Ahneus ehdokkaista ei sinänsä ole ehkä viisasta liian pitkälle vietynä. Eihän mikään puolue tahallaan haali rikostaustaa omaavia listoilleen.

Käytännössä puolueilla ei ole keinoja seuloa ehdokkaiden taustoja. Taustojen seulominen perustuu yleensä ehdokaslomakkeen täyttöön ja ehdokkaan haastatteluun. Jos ehdokas salaa asioita, sen asian selvittämiseen ei ole juuri mahdollisuuksia.

Yksi perimmäinen kysymys on, onko rikossyytteen tai rikostuomion saanut kelvoton toimimaan kunnallisena päättäjänä? Periaatteessahan henkilöiden rikostuomiot ovat oma asiansa ja kun tuomio on kärsitty, periaatteessa tilien pitäisi olla puhdas. Mutta on tietenkin ymmärrettävä kysymys, haluavatko ihmiset tällaisen taustan omaavan edustamaan itseään? Lienee kutakuinkin toivoton tehtävä määritellä, mitkä teot ovat sellaisia, että ne tekevät henkilöstä kelvottoman toimimaan kunnallisessa luottamustehtävässä? Asiaan vaikuttaa myös se, milloin teko on tapahtunut.

Pohditaanpa asiaa hieman:

Perussuomalaisten ehdokas, joka on saanut syyteen maahanmuuttajia arvostelevasta some-kirjoituksesta?

Kokoomuslainen poliitikko, jolla on taustalla talousrikoksia?

Vihreiden ehdokas, joka on syytteessä ulkomaisten naisten salakuljettamisesta Suomeen prostituutiota varten?

Vasemmistoliiton ehdokas, joka on tapellut poliisin kanssa?

Demarien ehdokas, joka on syyllistynyt perheväkivaltaan?

Keskustan ehdokas, jolla on taustallaan kavallustuomio?


Mitkä näistä ovat sellaisia, että ne tekevät ehdokkaasta sopimattoman toimimaan kuntapäättäjänä? Tuomioistuin voisi kai periaatteessa määrittää jonkin ajan tuomion jälkeen, joka kieltäisi toimimisen luottamustehtävässä, mutta sellainen ei taida olla nykyaikaa? Periaatteessahan päätöksenteko asiasta kuuluu äänestäjille.

Tässä voisi tehdä eron sellaisista rikoksista, jotka on tehty kansalaisen roolissa sekä teot, joissa on käytetty hyväksi yhteiskunnallista luottamusasemaa. Jälkimmäiseen syyllistyneiden osalta tilanne on selvästi raskauttavampi. Lahjuksia ottanut kunnanhallituksen jäsen voi olla sopimattomampi luottamusmieheksi kuin tappelusta tuomion saanut?

Joissakin tilanteissa puolueilla on toki keinoja selvittää ehdokkaiden taustoja. Pienemmillä paikkakunnilla ihmisten taustat tunnetaan paremmin ja kuprut tiedetään. Suuremmilla paikkakunnilla se on vaikeampaa. Laaja pitkään toiminut puoluekoneisto voi toki auttaa. Esimerkiksi lautamiehinä toimivat voivat tietää tuomioista enemmän kuin muut toimijat. Sekään ei näköjään riitä.

Puolueiden ja ehdokaslistan kokoojien asiaa voisi helpottaa joillakin tavoilla. Yksi yksinkertainen tapa olisi se, että ehdokaslomakkeessa ehdokkaaksi pyrkivät valtuuttavat ehdokaslistan kokoojan selvittämään heidän rikoshistoriaansa. Jos sieltä löytyy rikoksia, jotka on salattu listan kokoojalta, se olisi peruste hylätä listalta niiden perusteella. Epäilemättä Ihmisoikeusjuristit tuomitsisivat tällaisen tavan. Siis kyse on siitä, mikä asetetaan etusijalle. Äänestäjäthän asian päättävät, mutta mitä tietoja heillä tulee olla saatavilla?

Kuntavaalien ehdokasasettelu kaipaisi joka tapauksessa uusimista. Esimerkiksi puolueet voivat asettaa ehdokkaita helposti, mutta puolueiden ulkopuolisten listojen kokoaminen on tehty paljon vaikeammaksi. Selvästi on haluttu suojata puolueiden asemaa. Se ei oikein istu yhdenvertaisuuteen kuntavaaleissa. Jos tuollaiset korjattaisiin, voitaisiin samassa yhteydessä helpottaa rikostaustaisten karsimista ehdokaslistoilta.