Huomenna EU esittelee suunnitelman, jolla kynitään 8,5 miljardia suomalaisten rahoja. Ministeri Tuppurainen on jo etukäteen ylistänyt asiaa saamiensa ennakkotietojen perusteella. Kuulemma lahjoituksen saajien on kerrottava jotakin, mihin raha käytetään. Mitähän iloa suomalaisille siitä on, kun 8,5 miljardia meidän rahaamme lahjoitetaan? Välimeren maissa on vuosikymmenien rutiini häivyttää muualta saatujen lahjoitusten jäljet. Italiassa tässä auttaa asiantuntijaorganisaatio nimeltä Mafia.

Toistaiseksi kukaan ei ole kertonut, keneltä Suomessa tuo raha pihistetään. Summahan on valtava. Asia etenisi ilmeisesti niin, että EU ottaa budjettejaan (ja siis kuviteltuja ”verotulojaan”) vastaan lainaa, jota se jakaisi eri maille. Kun rahoja ei odoteta takaisin, syntyy EU:n budjetteihin varsin erikoinen tilanne. Sillä on valtava velka, mutta sen vastineeksi ei rahaa. Sellainen ei taida olla laillista ja siksi EU:n pitäisi kirjata vastineeksi itselleen saaminen jäsenmailta. Suomelta sillä olisi saamista tuo 8,5 miljardia, joka pitäisi kirjata myös Suomen valtion velkaan. Kun Suomi joutuu elvyttämään kriisissä olevaa talouttaan, sillä on tuo 8,5 miljardia vähemmän omiin kuluihinsa ja ”elvytykseen”.

Perinteisesti EU on jakanut rahaa lainoina. Silloin niille on asetettu ehtoja, joilla ainakin kuvitellaan korjattavan lainan saavan maan talouden. Se turvaisi teoriassa lainan takaisinmaksun. Tuolla on yritetty rakentaa oikeudellista kulissia. EU sopimukset kieltävät selkeästi erilaisen yhteisvastuun. Noita sopimuksia / lakeja on yritetty kiertää erilaisilla epämääräisillä tulkinnoilla. Niissä tuo lainarahan ehdollisuus on ollut perustemppuja, joilla on haettu EU-tuomioistuimen hyväksyntää asioille.

Nyt ollaan hylkäämässä ajatusta lainojenkin ”ehdollisuudesta”. Viimeisimmässä virityksessä ollaan hylkäämässä laina-ajatus kokonaan ja siirrytään suoriin avustuksiin. Samalla EU on koko ajan ajautunut yhä kauemmaksi oikeudellisista perusteistaan. Epämääräisillä perussopimusten tulkinnoilla yritetään peittää oikeusvaltioperiaatteen romutuksen. Se on varsin kiusallista, kun EU on suureen ääneen julistanut oikeusvaltioperiaatteen noudattamista joidenkin jäsenmaiden suhteen.

Miksi EU ja Suomi sen mukana on noin innokkaasti lähdössä tuohon järjettömyyteen? Ainoa looginen syy on se, että tätä yritetään käyttää tekosyynä EU:n ajamiseen liittovaltioksi keinoja kaihtamatta. Poliitikot ovat tässä pelkästään juoksupoikia. Taustalla on muutaman yritysmaailman vaikuttajan halu ajaa liittovaltiota. Hinnasta välittämättä tuota ajetaan. Suomessa tappion kärsivät veronmaksajat ja yhteiskunnan tuista riippuvat ihmiset. Se ei koske tuota asiaa ajavia yritysjohtajia. Heidän yrityksissään saattaa 90% tuotannosta olla Suomen ulkopuolella.

Tämän eurooppalaisen hulluuden taustoja pohdin 3 vuotta sitten blogikirjoituksessa. Kauhistuttavaa on se, että kuluneet vuodet eivät ole kumonneet silloisia päättelyjä, pikemminkin päinvastoin. On mahdollista, että tämä suuruudenhullu seikkailu päätyy umpikujaan ja koko euron hajoamiseen, mitä on ennustanut mm. tohtori Tuomas Malinen. Siitä tulee varsin likainen episodi ja mikä tahansa on mahdollista. Suomen asioista tuo liittovaltio ei pätkääkään välitä. Nyt saatetaan elää itsenäisen Suomen tuhoutumisen tai säilymisen kannalta keskeisiä aikoja. Korona on tässä vain tekosyy.