Koronaviruksen esiintymisestä on raportoitu jo yli 60 maassa. Tapauksia on ylivoimaisesti eniten Kiinassa, josta virus lähti liikkeelle, mutta myös Etelä-Koreassa, Italiassa, Iranissa, Japanissa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Singaporessa sekä yhdellä risteilijällä on havaittu yli 100 tartuntaa. Syrjäisessä Suomessakin niitä on nyt seitsemän.

Olen pannut merkille yhden tähän tilastoon liittyvän omituisuuden. Se on tartuntojen olematon määrä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (vain yksi tapaus), joka on tunnetusti kiinalaisten erityisen aktiivisuuden kohteena.  Siellä toimii nykyään yli 10 000 kiinalaista yritystä, joilla lienee sekä jatkuvaa yhteydenpitoa emämaahan, että kiinalaisia työntekijöitä.

Koska Suomenkin ensimmäinen koronatapaus oli kiinalainen turisti, tuntuisi varsin loogiselta, että virus olisi Afrikan ja Kiinan välisten taloudellisten suhteiden myötä levinnyt myös mustaan maanosaan. Koska näin ei tilastotietojen mukaan ole, on asialle kysyttävä selitystä.

Onko kyse siis vain hyvästä tuurista, joka on pitänyt afrikkalaiset syrjässä koronavirusten leviämiseltä? Vai olisiko niin, ettei koronavirus tartu afrikkalaisessa ilmastossa? Vai onko afrikkalainen terveydenhuoltojärjestelmä epäonnistunut tartuntojen tunnistamisessa? Vai ovatko sikäläiset hallinnot suorastaan pimittäneet havaitut tapaukset?

Näihin kysymyksiin ei tietenkään ole vastauksia, mutta mikäli virus on jo löytänyt - tai tulee löytämään - tiensä Afrikkaan,  on sillä laajakantoisia seurauksia niin afrikkalaisten kuin meidän muunkin maailman asukkaiden kannalta. Seuraavassa muutamia mieleeni tulleita ajatuksia.

Monet afrikkalaiset valtiot ovat niin köyhiä ja heikosti organisoituja, etteivät ne kykene eristämään viruksen kantajia samaan tapaan kuin vaikka me suomalaiset. Siten koronavirus pystyy leviämään kaikkialle Afrikkaan ja sieltä turismin, työmatkailijoiden ja turvapaikanhakijoiden myötä myös maanosan ulkopuolelle.

Erityisen lujille joutuvat Afrikan maiden terveydenhoitojärjestelmät. Jos keskelle koronavirusepidemiaa sattuisi esimerkiksi paljon koronaa tappavamman ebolaviruksen epidemia, pidentäisi korona sen kuriin saamista oleellisesti, mikä saattaisi johtaa useampaan kuolemantapaukseen kuin koronavirus itsessään. Myös muiden Afrikassa yleisten riesojen kuten AIDS:in tai malarian torjunta saattaisi kärsiä.

Koronavirus tappaa enintään muutaman prosentin tartunnan saaneista. Siten sillä ei ole juurikaan vaikutusta afrikkalaiseen väestöräjähdykseen.  Sen sijaan se tulee vaikeuttamaan mustan maanosan valtioiden taloudellista kehitystä ainakin väliaikaisesti.

Tämä voi aiheuttaa muutenkin hauraissa valtioissa poliittista liikehdintää ja pahimmillaan sisällissodan tyyppisiä tilanteita, jotka ruokkivat afrikkalaisten halua etsiä parempaa tulevaisuutta muualta maailmasta. Siten koronaviruksen ilmaantuminen Afrikkaan lisäisi sieltä Eurooppaan suuntautuvaa kansainvaellusta.

Tässä vaiheessa on kuitenkin turha spekuloida tämän enempää. Sen sijaan on syytä varautua siihen, että ruusuinen käsitys Afrikan koronavirustilanne saattaa olla väärä tai ainakin muuttua nopeasti, ja että sillä on laajakantoisia vaikutuksia myös Eurooppaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen tulevaisuus
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa
Korruptio lisää ebolan leviämisriskiä Sierra Leonessa