Luettelot täydentyivät
Алшексей Шкваров, Когда пришли русские… Efter det ryssen kom till landet. Vol.. IV, RME Group, Loviisa 2018, 319 s. Vol. V Loviisa 2019, 304 s.
Tohtori Aleksei Shkvarov on tehnyt työlään ja ansiokkaan urakan kootessaan kaikki löytyvät tiedot Suomen venäläisten varuskuntien avioliitoista.
Sarjan ensimmäisestä osasta olen kirjoittanut jo aiemmin (Ks. https://timo-vihavainen.blogspot.com/search?q=shkvarov ), joten tutkimuksen idea selviää sieltä.
Tekijän tavoitteena on ollut osoittaa dokumentein, missä määrin venäläisillä varuskunnilla ja suomalaisella väestöllä oli keskinäistä kanssakäymistä. Useinhan on vain ylimalkaisesti todettu, ettei sitä juuri ollut, kun venäläiset elivät omissa oloissaan ja sekä uskonto että kieli erottivat.
Mutta kaikki on suhteellista. Avioliittojen määrä ei ollut suuren suuri, mutta kun suomalais-venäläisiä avioliittoja sentään solmittiin myös pikkuvaruskunnissa joka vuosi ja jopa useamman kerran vuodessa, todistaa tämä melko aktiivisista yhteyksistä. Joskus avioliittoja saattoi olla parikin kymmentä vuodessa.
Tekijä on kaivanut esille kaikki saatavissa olevat tiedot naimisin menneiden iästä, uskonnosta, asemasta ja kotipaikasta ja julkaisee myös heidän nimensä. Hakemistojen avulla esimerkiksi sukututkijat voivat helposti saada tarvitsemiaan tietoja.
Sivumennen sanoen, avioliiton solmijoissa oli jonkin verran myös katolisia, arvatenkin puolalaisia. Sulkavalasia naisia meni Olavinlinnassa ennen vuotta 1809 naimisiin 4 henkeä. Esimerkiksi sääminkiläisiin verrattuna se oli hyvin vähän.
Muuten, kaikki avioliitot eivät olleet seka-avioliittoja. Venäläisten puolella asui myös naisia ja myös suomalaiset miehet saattoivat mennä heidän kanssaan naimisiin. He ovat luvuissa mukana.
Sarjan osa IV käsittelee Haminaa ja osa V Savonlinnaa, Lappeenrantaa, Ruotsinsalmea. Se sisältää täydennystietoja Haminasta.
Kirjassa ei ole pelkkiä luetteloita aviopareista, vaan myös tiedot paikkakunnalla vaikuttaneista venäläisistä sotilasyksiköistä ja niiden historiasta sekä esim. Haminan osalta tietoja lapsikuolleisuudesta.
Kaikki tämä on varsin käyttökelpoista myös paikallishistoriaa ajatellen. Tosin Olavinlinnan piirityksen osalta vuonna 1788 on tehtävä se tarkennus, ettei piirittäjänä ollut siitä raportoinut Stedingk, vaan eversti Hastfer, joka kaikesta päätellensuoritti työnsä tahallisen ponnettomasti kuuluen Kustaan sodan vastustajiin.
Toki yksikätisen eversti Kuzminin ja hänen 200 miehensä urhoollisuus on merkille pantavaa.
Noin puolet asiakirjoista on hävinnyt, mutta toki jäljelle jäänyt otos on suuri. Olemassa olevien tietojen perusteella voidaan arvioida, että Vanhassa Suomessa -ilman Viipuria- varuskunnissa solmittiin venäläisajalla noin kolme tuhatta avioliittoa, joista puolet oli suomalais-venäläisiä.
Koko Suomen osalta luvuksi tulee noin 5000, mikä on jo merkittävä luku, mutta toisaalta myös ajanjakso on pitkä ja populaatio suuri.
Tätä on pidettävä tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena, mutta kirjoista saa irti paljon muutakin kiintoisaa tietoa, yksiköistä ja komentajista ja miesten ja tykkien kulloisestakin määrästä aina ruutikellarin sisältöön saakka. Teksti on helppolukuista sillekin, joka ei varsinaisesti venäjää osaa ja se sisältää paljon numeroaineistoa.
Sivumennen sanoen, esimerkiksi Lappeenrannan soutueskaaderiin kuului vuonna 1805 338 matruusia ja lisäksi huomattava määrä upseereita ja erikoishenkilökuntaa. Laivatykistössäkin oli kaksi upseeria, 20 aliupseeria ja 39 henkeä muuta miehistöä.
Kun paikkakunnalla oli myös amiraliteetin väkeä, mm. rakentajia, oli koko ”merihenkilöstön” yhteismäärä 482 henkeä. Vakinaisen väen miehistöksi se oli paljon ja lisäksi tulivat kanavien vartiostot.
Ja mainittakoon sekin, että Olavinlinnassa oli vielä vuonna 1818, kun linnoituslinjaa jo ajettiin alas, ruutia 2300 puutaa. Yksi puuta on 16 kiloa.
Lappeenrannan ruutikellareissa oli samaisena vuonna 1818 ruutia peräti 7654 puutaa eli siis 122464 kiloa, yli 122 tonnia…
Kiitoksia kiinnostavista kirjoista, Aleksei!
Timo Juhani Vihavainen on toiminut Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professorina vuodesta 2002. Hän on tutkinut myös Suomen historiaa, jossa hän on keskittynyt erityisesti niin sanotun suomettumisen aikaan 1960-luvulta 1980-luvulle.
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Onko historialla merkitystä?
su 18.02.2024 17:41Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä
la 24.02.2024 12:33Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus
ke 20.03.2024 08:51YLEN häveliästä
pe 02.02.2024 14:01Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44