Uudet gallupit kertoivat, että Suomen keskustan kannatus laskee tasaisesti.

Trendi on ollut selvä ja se jatkunee vielä tulevaisuudessa.

Siitäkin huolimatta, että Kouvolassa valitaan uusi puheenjohtaja.

Kepulla on edessä vaikeita vuosia – kuten entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen kerran minulle tokaisi (jos muistan tarkasti) perussuomalaisten alkaessa sukeltaa: ”kun kannatus alkaa tippua niin sitä on vaikea pysäyttää ennen 5% tasoa”.

Keskustan totuuden hetki liittyy tietysti hallituksessa olemiseen hävittyjen vaalien jälkeen mutta kyseessä on syvempiäkin syitä. 

Suomi globalisoituu vauhdilla ja kepun ydinkannattajat ovat jääneet yksin; yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kannatukseen.

Puolue ei jostain syystä ole osannut puolustaa omiaan.

Väki vähenee maaseudulla ja sen asukkaiden elämä tukaloituu koko ajan. Tuottajat ovat joutuneet nyt kohtaamaan vapaakaupan ikävät puolet.

Mercosur merkitsee EU:n markkinoiden avautumista Etelä-Amerikan lihalle

Eräs tällainen iso haaste on ns. Mercosur sopimus EU:n, Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn kesken. Sopimus synnyttää yhteensä 32 valtiota ja noin 775 miljoonaa ihmistä koskevan kauppa-alueen.

EU:lle se merkitsee sitä, että 45 miljardin vienti näihin maihin kohtaa 4 miljardia vähemmän tulleja kuin ennen. Teollisuudelle tämä on iso voitto; EU:n teolliset tuotteet valtaavat uusia markkinoita. Vapaakauppa-periaatteelle tämä on myös iso askel etenkin kun TTIP-kauppasopimuksen sopiminen Yhdysvaltain kanssa epäonnistui.  

Mercosur - Suomen maanviljelijöille ja etenkin karjankasvattajille lopun alku

EU:n komissio uskoo, että sopimus hyödyttää myös maanviljelystä.

Kyse on kuitenkin hurskaista toiveista sillä totuus on se, että Mercosur-maiden ykkösvaltti ovat maataloustuotteet. Etenkin lihakarjan tuottajat saavat nyt ison markkina-alueen. Nämä ovatkin jo lisänneet tuotantoaan.

Brasilian sademetsien palon takana on monia syitä mutta ehkä eräs tärkeimmistä syistä on se, että sikäläiset ”maanraivaajat” haluavat lisää laidunta. Lihantuottajat valmistautuvat nostamaan lihakarjan tuotantoa niin tähtitieteellisesti, että eurooppalainen liha jää jalkoihin.  Amazonin sademetsä palaa osin taloudellisen ahneuden takia ja palavat puut kertovat siitä, että paikalliset karjaparonit aikovat nyt lisätä tuotantoaan eurooppalaisten lihapatoja varten.  

Entä Suomi?

Me olemme pohjoinen alue, jossa lihakarjan kasvatus ja maidontuotanto ovat olleet selviytymisen ja normaalin elämän edellytyksiä. Nyt me olemme tilanteessa, jossa brasilialainen liha aikoo todenteolla kilpailla suomalaisen tuottajan maarakoon. Jos suomalaisen lihan tuottajat lopettavat, niin se on lopun alkua kotimaiselle maaseudulle.

Mitä Kepu tekee Mercosurin kanssa?

Kepu on tätä ennen Suomen hallituksen kanssa peesannut Saksaa tämän sopimuksen kanssa. Nyt eurooppalaiset lihantuottajat ja erityisesti ranskalaiset ovat alkaneet uudelleen laskeskelemaan tulevaa. https://www.europe1.fr/politique/pour-didier-guillaume-laccord-avec-les-pays-du-mercosur-nest-pas-un-bon-accord-3917683).

Mercosurin vastustus on luonnollisesti noussut. Kepun olisi siksi oman tulevaisuutensa kannalta tarkasti mietittävä sitä pitäisikö meidän itseasiassa liittyä Ranskan kritiikkiin ja jättää kerrankin Saksa ilman tukea.

Nyt uuden kepun puheenjohtajan kannattaisi toistella ranskaksi: ” Ce n'est pas un bon accord sur l'aspect environnemental, on l'a vu cet été, et ce n'est pas un bon accord sur les aspects alimentaires et agricoles"

Kyse on - ei enempää tai vähempää - siitä aikooko kepu olla enää olemassa.  

Suomalaisen lihantuottajien loppuliuku olisi kepulle tuhoisaa.

Tässä onkin paradoksi: Suomen keskustajohtoinen hallitus oli innokkaasti hyväksymässä Mercosuria. Samoin uusi ääriviherhallitus haluaa Mercosurin hinnalla millä hyvänsä vaikka sen ekologiset vaikutukset ovat järisyttäviä ja sen taloudelliset vaikutukset tuhoavat suomalaisen ruuantuottajan talouden.

Paradoksaalisesti kyllä Antti Rinteen viherhallitus on siten hyväksyessään Mercosurin osavastuussa siitä, että Brasiliassa sademetsät palavat.

Jos sopimus todella hyväksytään, merkitsee se sitä, että suomalaisesta lihantuottajasta tulee kummajainen omassa maassaan. Hänestä tulee harvinaisuus, jonka herkkuja syödään ehkä vain Eteläranta Kympissä.

Loistava ”Kympin Keittiö” kyllä muistaa suomalaisen naudan hyvän laadun ja on aika varmaa, että tulevaisuudessa jotkut gourmet-vuorineuvokset syövät herkutellen suomalaista lihaa.

Tavallinen rahvas saa tulevaisuudessa lappaa suuhunsa heiniä, rehuja, heinäsirkkoja ja juhlapäivinä halvempaa brassilihaa.

Kepun valinta

Kelpo kepulaiset!

Kun käytte Kouvolassa debattia, niin kannattaisi käydä keskustelua – ei pelkästään sitä kenestä tulee puheenjohtaja – vaan myös siitä mitä Kepu haluaa tehdä suomalaiselle maaseudulle. Onko se sen väärti, että sitä tuetaan ja suomalaistan ruuan tuottajaa autetaan?

Minusta jokaisen suomalaisen luonnollinen vastaus olisi: peukutetaan suomalaista ruuantuottajaa!

Puolustetaan häntä!