Alankomaiden DENK -muslimipuolueen johtaja: Jos ette pidä muuttuvasta Hollannista, häipykää!

"Visio on islamilainen valtio - islamilainen yhteiskunta"

Ulkomaat pe 13.07.2018 23:40

Alankomaiden yleisradioyhtiö NOS kertoo, että Alankomaiden DENK -muslimipuolueen poliittinen johtaja Tunahan Kuzu on aiheuttanut kommenteillaan kritiikkiä ja suuttumusta sosiaalisessa mediassa.

"Jos he eivät pidä muuttuvasta Alankomaista, jossa ihmiset ovat eri kulttuureista... kuten Zaandamin kaupungissa tai Poelenburgin kaltaisessa naapurustossa, silloin heidän pitäisi suksia v*****n", Kuzu mahtailee haastattelussaan käskyttämällä hollantilaisia.

Vuodesta 2006 Alankomaiden Vapauspuoluetta (PVV) johtanut Geert Wilders vastaa Twitterissä Kuzun uhitteluun:

"Viestini Kuzulle, Denkille ja kaikille muille Erdoganin ystäville: häipykää nopeasti Turkkiin!"

Weltin mukaan turkkilaistaustaiset parlamentaarikot Tunahan Kuzu ja Selçuk Öztürk perustivat uuden Denk -puolueensa vuoden 2014 lopussa jätettyään sosiaalidemokraattisen ryhmänsä (PVDA) hallituksen kotouttamispolitiikassa ilmenneiden kiistojen jälkeen.

Puolue ei piilota millään tavalla yhteenkuuluvuutta Turkin kanssa. Turkin arvosteleminen on tabu - aivan kuten sekin, että ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtunutta armenialaisten joukkoteurastusta ei missään nimessä pitäisi kutsua kansanmurhaksi.

Puolue vastustaa toimintaohjelmassaan maahanmuuttajien integroitumista alankomaalaiseen yhteiskuntaan ja edistää sen sijaan "molemminpuolista hyväksyntää", joka on kaunisteltu kiertoilmaus rinnakkaisten muslimiyhteisöjen luomisesta.

Puolue on myös ehdottanut niin sanotun "rasismirekisterin" perustamista, joka tarkoittaa, että sinne merkityillä "rikoksentekijöillä" ei olisi pääsyä julkisen viran työpaikkoihin.

Kuzun DENK -puolue kasvaa nopeasti Alankomaiden kaupunkialueilla ja toimii erityisesti alueilla, joissa on suuri muslimiväestö; esimerkiksi Amsterdam Nieuw-Westin alueella, joka on suuritiheyksinen esikaupunkiasuinalue Länsi-Amsterdamissa Pohjois-Hollannissa.

Alankomaiden viimeisimmissä kansallisissa vaaleissa maaliskuussa vuonna 2017 DENK nousi maan parlamenttiin ottamalla kolme paikkaa saamalla lähes 200 000 ääntä. Vuotta myöhemmin eli tämän vuoden kunnallisvaaleissa puolue oli ylivoimaisesti suurin Amsterdamin Nieuw-Westin alueella ja pyyhkäisi pois osan perinteisistä vasemmistopuolueista.

Viimeisimmässä tapaamisessaan entisen PVDA-puolueensa kanssa Selçuk Öztürk kirosi jopa väittelyn aikana: "Allah teitä rangaiskoon!"

Oikea Media kirjoitti viime syyskuussa "Euroopan näyttämölle" ilmestyneistä islamilaisista puolueista, joiden tähtäimessä on ylivalta Euroopassa. Puolueet valmistautuvat toimimaan seuraavissa vaaleissa ja pyrkivät saamaan islamille "pysyvät etuoikeudet kaikilla mahdollisilla areenoilla". Tavoitteena on luoda Euroopan laajuinen "sharokratia" - sharia-lakiin perustuva "demokratia" - ja sen myötä islamilainen valtio.

Islamistisia puolueita onkin syntynyt kuin sieniä sateella monissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Itävallassa, Belgiassa, Ranskassa ja Ruotsissa.

Asianajaja ja poliittinen analyytikko Judith Bergman kysyykin, kuinka moni eurooppalainen kiinnittää edes huomiota islamilaisiin puolueisiin ja niiden agendoihin.

Bergman selvittää tuoreessa artikkelissaan useiden tutkimusten ja kyselyjen ilmaisemia suuntauksia, jotka osoittavat monien eurooppalaisten muslimien haluavan sharia-lain Eurooppaan.

Yli kaksi miljoonaa Eurooppaan viime vuosina saapunutta maahanmuuttajaa on etupäässä muslimeja ja he vain vahvistavat muslimien uskonnollisuuden kasvavaa kehitystä mantereella.

Vuoden 2014 tutkimuksen mukaan marokkolais- ja turkkilaismuslimeista Saksassa, Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa, Itävallassa ja Ruotsissa keskimäärin lähes 60 prosenttia on sitä mieltä, että muslimien olisi palattava islamin juurille. 75 % ajatteli, että vain yksi tulkinta Koraanista on mahdollinen, ja 65 % sanoi, että sharia-laki on heille tärkeämpi kuin sen maan lait, jossa he elävät.

Hollannin hallituksen kesäkuussa julkaisema tuore raportti osoitti, että muslimeista Alankomaissa on tulossa entistä uskonnollisempia.

Vuosien 2006-2015 tietojen pohjalta laadittu raportti on tutkimus yli 7 299 hollantilaisesta kansalaisesta, joilla on marokkolaiset ja turkkilaiset juuret. Kaksi kolmasosaa Alankomaiden muslimeista on Turkista tai Marokosta.

Raportin mukaan 78 prosenttia marokkolaisista muslimeista rukoilee viisi kertaa päivässä, samoin kuin 33 prosenttia turkkilaisista muslimeista. Noin 40 % molemmista ryhmistä käy moskeijassa vähintään kerran viikossa. Nuorista marokkolaisista naisista huivia käytti 64 prosenttia vuonna 2006, kun luku vuonna 2015 oli jo 78 prosenttia. Lisäksi molempien ryhmien suuri enemmistö syö halal-teurastettua lihaa - 93 % marokkolaisista muslimeista ja 80 % turkkilaisista muslimeista.

96 prosentille marokkolaismuslimeista uskonto on erittäin tärkeä osa heidän elämäänsä, kun taas turkkilaismuslimien vastaava määrä on 89 prosenttia. Alankomaalais-marokkolaisten muslimien määrä - joita voidaan kuvata tiukasti islamista kiinni pitäviksi - on kasvanut vuoden 2006 77 prosentista 84 prosenttiin vuonna 2015 ja alankomaalais-turkkilaisten määrä 37 prosentista 45 prosenttiin.

Muslimien taipumus tulla uskonnollisemmaksi saavuttuaan Eurooppaan on esillä uudessa arabiaa puhuvan toimittajan, Zvi Yehezkelin dokumenttisarjassa "Väärä henkilöllisyys" , "False Identity".

Yehezkeli soluttautui Muslimiveljeskunnan toimintaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saksassa hän tapasi kaksi nuorta Syyriasta tullutta muslimia, jotka tulivat Saksaan Kosovon kautta, missä he saivat apua "brittiläiseltä islamilaisjärjestöltä".

He olivat lähteneet Syyriasta "maallisina muslimeina", mutta matkalla Saksaan he asuivat vuoden Kosovon Pristinassa, jossa Yehezkelin mukaan "muslimiveljeskuntajärjestöt aktiivisesti auttavat pakolaisia ja käännyttävät heidät sitoutuneiksi muslimeiksi. Saapuessaan Saksaan Ahmed ja Yusuf rukoilevat jo viisi kertaa päivässä".

Toimittaja Yehezkeli kysyi heiltä, mikä heidän unelmansa on.

"Visio on islamilainen valtio - islamilainen yhteiskunta. Muslimit asettavat etusijalle sharia-lain. Haave kahdenkymmenen vuoden kuluttua on se, että sharia-lain on oltava osa Saksaa, että sharia vakiintuu itse valtioon", Yusuf sanoo suoraan.

Syyriasta lähteneiden Yusufin ja Ahmedin kaltaiset nuoret muslimit kertovat haluavansa levittää islamia käännyttämällä eurooppalaisia. He ovat itse täydellisiä esimerkkejä juuri siitä, mikä tunnetaan myös nimellä dawa - islamilainen käännytys.

Dawan perimmäinen tavoite on tuhota vapaan yhteiskunnan poliittiset instituutiot ja korvata ne ankaralla sharia-lailla. Islam ei kuitenkaan valloita Eurooppaa miekalla, vaan juuri dawan ja ideologian avulla, kuten egyptiläinen "islaminoppinut ja professori" Yusuf al Qaradawi on saarnannut.

Sheikki Yusuf al Qaradawi on itsemurhaiskujen pääkannattaja ja puolestapuhuja - yksi tämän päivän Muslimiveljeskunnan tärkeimmistä tiedottajista ja hän on todennut, että Allah lähetti Hitlerin rankaisemaan juutalaisia ​​ja antoi ymmärtää, että seuraava juutalaisten kansanmurha on muslimien käsissä.

Nyt nämä Eurooppaan saapuneet - toimittaja Yehezkelin haastattelemat Yusuf ja Ahmed - ovat "hartaita muslimeja" ja he itse värväävät dawan avulla muita.

"Nappaan heidät yksi kerrallaan - aloitan ihmisistä ympärilläni. He kuuntelevat. Jos jokainen muslimi tekisi samoin lähiympäristössään, se voisi tapahtua ilman mitään ongelmaa", painottaa Yusuf.

Kysyttäessä, voisivatko saksalaiset vastustaa dawaa, hän väittää:

"Sinä et voi uhmata saksalaista voimalla, teet sen hitaasti... Ristiriitoja tulee, mutta hiljalleen yhteenotot vähentyvät, kun ihmiset hyväksyvät sen tosiasian, ettei pääse pakoon..."


 

 


 

Tytti Salenius pe 13.07. 23:40

Pääuutiset

blogit

Heikki Porkka

Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan

to 28.03. 13:04

Tapio Puolimatka

Pedoseksuaalisten fantasioiden varaan rakentuva seksuaalikasvatus

ke 20.03. 08:51

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03. 23:04

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02. 12:33

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02. 17:41

videot