Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseen­astumisen muistoksi.

Kristinuskon ytimessä on usko siihen, että Jumalan Poika otti ihmisen muodon, kuoli meidän syntiemme puolesta ja nousi sitten kuolleista antaakseen meille iankaikkisen elämän.

CBN News uutisoi kahdesta hyvin kuuluisasta entisestä ateistista, jotka maaliskuussa Yhdysvaltojen Truth for a New Generation -konferenssissa Pohjois-Carolinan Greensborossa kertoivat, kuinka heistä tuli voimakkaita Kristuksen ylösnousemuksen puolustajia.

Toinen heistä on J. Warner Wallace, joka tuli tunnetuksi selvittäessään vuosikymmeniä vanhoja murhia ja hän oli lopulta kansallisen TV:n rikosohjelmien johtava asiantuntija.

Ateistina hän oli päättänyt käyttää erinomaisia etsivätaitojaan hyväksi ja osoittaa vääräksi Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen.

Wallace on kirjoittanut kirjan Cold-Case Christianity, joka perustuu lähes 25 vuoden lainvalvontaviranomaisten kokemukseen ja kokeneena etsivänä J. Warner Wallace jakaa siinä henkilökohtaisen matkansa ateismista kristilliseen varmuuteen.

CBN News jututti häntä konferenssitungoksessa, jossa satoja oli kokoontunut kuulemaan, kuinka Wallace ja muut puhujat perustelivat "uskonsa Kristukseen perustuvan vankkaan todistusaineistoon".

Jo vuosia muutamat epäilijät ovat takertuneet yhteen teoriaan, että Jeesus ei itse asiassa ​​kuollut ristillä, vaan "melkein kuoli" ja "virkosi henkiin" myöhemmin.

Wallace huomauttaa tähän, että kuolleiden ruumiiden kanssa koko ajan työskentelevät (kuten hän) ja Kristuksen aikaan eläneet ihmiset voivat varmasti erottaa "kuolleen" "lähes kuolleesta".

"Henkirikosetsivänä mielestäni olen nähnyt paljon kuolleita ihmisiä ja tiedän, miltä​​ kuolleet ihmiset näyttävät", hän sanoi ja viittasi niin kutsuttuun "mortis-kolmikkoon".

Kyse on siitä, että kuolleiden ihmisten ruumiissa ilmenee "kolme tilaa": lämpötilahäviö, jäykkyys ja lautuma.

Kuolleet ihmiset menettävät lämpöä, kunnes he lopulta saavuttavat ympäristönsä lämpötilan ("algor mortis").

"Tuo kuuma veri pysähtyy kiertämästä, sinä jäähdyt, se on nimeltään algor mortis. Olet viileä kosketettaessa, ja me voimme itse asiassa arvioida kuolinajan sen perusteella, kuinka viileä olet", Wallace kuvaili.

Lisäksi kemialliset reaktiot alkavat tapahtua lihaksissa kuoleman jälkeen, mikä johtaa jäykistymiseen ja kankeuteen, joka tunnetaan nimellä "rigor mortis", "kuolonkankeus":

"Tämä on jotain, mitä olen nähnyt koko urani: se on nimeltään rigor mortis. Se on toinen mortis-kolmiosta, ja sinä näet tällaisen jäykkyyden. Et ole yhtä joustava ja taipuisa, kuin jos olisit vain tajuton."

Kuolleet ihmiset pysyvät jäykkinä, säilyttäen muodon, joka heillä oli heidän kuollessaan. Lopuksi kun sydän lakkaa lyömästä, veri alkaa sekoittua kehoon vastaamalla painovoimaan. Tämän seurauksena violetti värinmuutos alkaa ilmetä niillä kehon alueilla, jotka ovat lähimpänä maata ("livor mortis").

J. Warner Wallace kysyykin, onko järkevää uskoa, että ne, jotka ottivat Jeesuksen ristiltä, ​​ottivat haltuunsa Hänen ruumiinsa, kantoivat Hänet hautaan ja viettivät aikaa hoitaakseen ja käärimällä Hänen ruumiinsa hautaamista varten, eivät olisi huomanneet jotakin näistä kuolleille ruumiille tavallisista tiloista.

Warner viittaa Johanneksen evankeliumin keskeiseen todisteeseen, että Jeesus ei teeskennellyt, vaan Hän todella kuoli: verta ja vettä tuli ulos Jeesuksen ruumiista ristillä, kun roomalainen sotilas lävisti Hänet keihäällä.

"Koska silloin oli valmistuspäivä, niin - etteivät ruumiit jäisi ristille sapatiksi, sillä se sapatinpäivä oli suuri - juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulittujen sääriluut rikottaisiin ja ruumiit otettaisiin alas.

Niin sotamiehet tulivat ja rikkoivat sääriluut ensin toiselta ja sitten toiselta Hänen kanssaan ristiinnaulitulta.

Mutta kun he tulivat Jeesuksen luo ja näkivät Hänet jo kuolleeksi, eivät he rikkoneet Hänen luitaan, vaan yksi sotamiehistä puhkaisi keihäällä Hänen kylkensä, ja heti vuoti siitä verta ja vettä.

Ja joka sen näki, on sen todistanut, ja hänen todistuksensa on tosi, ja hän tietää totta puhuvansa, että tekin uskoisitte." Joh. 19: 31-35

Wallacea kosketti voimakkaasti se, mitä Johannes kirjoitti ja hän sanoi:

"Hän oli joko niin älykäs, että hän sisällytti jotain vähän tunnettua biologista tosiasiaa, jota kukaan ei keksisi 1 800 vuoteen tai sitten hän vain kertoi, mitä näki. Ja sen seurauksena meillä on pätevä palanen kätketystä tieteestä, joka vahvistaa todeksi Jeesuksen todellakin kuolleen sydämenpysähdykseen ja olleen jo kuollut, kun Hänet otettiin pois ristiltä."

Toinen konferenssissa puhuneista entisistä ateisteista oli Josh McDowell.

Nuorena ateistina hän kirjoitti Evidence That Demands a Verdict -kirjan yrittääkseen osoittaa todisteiden Kristuksesta ja Hänen ylösnousemuksesta olevan niin heiveröisiä, että "oikeuden päätöksellä" ne eivät olisi totta.

"Ylösnousemus oli yksi niistä monista asioista, jotka tiesin, että minun oli osoitettava vääräksi ei-uskovana", McDowell muisteli.

Kiistämisen sijaan hän kuitenkin vakuuttuikin ylösnousemuksen todenmukaisuudesta niin, että hän käytti kymmeniä sivuja Evidence That Demands a Verdict -kirjassaan kaataen valheellisia teorioita.

Yksi vääristä teorioista oli esimerkiksi sellainen, että Kristus ei oikeasti kuollut, vaan Hän heräsi ja karkasi haudasta.

Jotkut taas ovat rakennelleet teorioita, että Jeesus ei kuollut ristillä, vaan meni vain kuoleman kaltaiseen tilaan, jolla huijasi kaikkia Hänen ruumistaan tarkastelleita. Tämän teorian mukaan Jeesus havahtui haudassa, nousi ylös ja lähti ulos. Tällaista valetta julistavat sanovat, että tämä selittää Hänen monta ilmestymistään Hänen "oletetun kuolemansa" jälkeen.

Tämä ei kuitenkaan selitä, kuinka lähes kuolemankaltaisessa tilassa ja erittäin haavoittuneena ja toimintakyvyttömänä Jeesus olisi voinut onnistua selvittämään tiensä ulos haudasta tiukasti käärittynä ja liimattuna hautausvaatteisiin sekä vierittää järeän raskaan kiven pois haudan suultaan.

McDowell selitti CBN Newsille, kuinka Jeesuksen ruumis ympäriinsä oli peitetty tuoksuvilla hajusteilla ja kääritty tiukasti kolmeen erilliseen liinavaatteeseen:

"Kristus oli kiedottu tällaiseen, ja se kovettuu. Toiseksi, kuinka Hän voisi liikuttaa sellaisessa asennossa puolitoista tai kaksi tonnia painavan kiven pois hautansa oviaukolta?"

Entä toinen teoria, että opetuslapset olisivat varastaneet Jeesuksen ruumiin. Se on McDowellin mukaan "mahdottomuus" haudan ulkopuolella olleen massiivisen vartiointiryhmän takia, johon kerrotaan kuuluneen jopa 16 sotilasta. Opetuslasten olisi pitänyt hiipiä vartijoiden ohi, muuttua näkymättömiksi haudan edessä ja vielä vierittää puolitoista, kaksi tonnia painava raskas kivi, jota ei 20 miestäkään pystynyt siirtämään.

Eikä se selitä, miksi Hän katoaisi yhtäkkiä useiden viikkojen jälkeen opetuslastensa keskuudesta. Se ei myöskään selitä, kuinka monet ihmiset näkivät Hänen nousevan ylös taivaisiin.

Epäilijät väittävät, että raamatullisissa kertomuksissa Jeesus näyttäytyi vain lähimmille seuraajilleen, jotka todennäköisesti valehtelivat Hänen ylösnousemuksestaan.

"Hän ilmestyi apostoli Paavalille, Saulus Tarsolaiselle, joka oli kaikkea muuta kuin Kristuksen seuraaja. Hän halveksi ja ylenkatsoi Kristusta vääränä Messiaana", McDowell korjaa heti alkuunsa.

Saulus vainosi alkukristittyjä ja Jeesuksen henkilökohtainen ilmestyminen Saulukselle johti hänen kääntymiseensä entisestä vainoojasta kristityksi ja vaihtamaan nimensä Paavaliksi. Paavali kohtasi ylösnousseen Jeesuksen ja ilmestyminen vaikutti Paavaliin voimakkaasti ja myöhemmin hän saarnasi samaa Kristusta pakanakansoille, kuten toiset apostolit. Hän ymmärsi tämän kohtaamisen kutsumusnäyksi, jossa hänet kutsuttiin julistamaan evankeliumia.

Raamattu puhuu Kristuksen ilmestyneen ylösnousemuksensa jälkeen yli 500 ihmiselle. Jotkut innokkaimmat vastustajat väittävät sen olleen "todennäköisesti vain" joukkohallusinaatio.

Kumpikaan, Wallace eikä myöskään McDowell, usko siihen.

Paavali kirjoittaa, että Jeesus ”ilmestyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle ja tämän jälkeen Hän ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille". (1. Kor. 15: 6-7)

Jaakob oli Jeesuksen veli ja McDowell huomauttaa, että Jaakob ei ollut Jeesuksen Kristuksen seuraaja Hänen elinaikanaan. Jeesuksen kuoleman jälkeen Jaakobista tuli kuitenkin kristitty, jopa Jerusalemin seurakunnan johtaja. Tämä huomattava muutos Jaakobissa johtui siitä, että Jeesus ilmestyi Jaakobille.

Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeisten ilmestymisten todenmukaisuutta on yritetty mitätöidä sanomalla, että ne, jotka ajattelivat nähneensä ja puhuneensa Jeesukselle sekä koskettaneensa Häntä, olivat kaikki aistiharhojen vallassa - jopa ne 500, josta Paavali kirjoitti Korinttolaiskirjeessään.

McDowell kertoo haastatelleensa viittä asiantuntijaa ja toteaa, että kahdella ihmisellä ei ole koskaan samaa hallusinaatiota, koska siihen ei ole mitään ulkoista todistusta:

"Hallusinaatio on sisäinen kokemus, jota ei laukaise mikään ulkopuolelta, joten kahdella ihmisellä ei ole koskaan samaa hallusinaatiota. Se on kaikki sisäistä, subjektiivista."

McDowell sanoo yhä olevansa "syvästi kosketettu" yli puoli vuosisataa sen jälkeen, kun hän ensi kerran uskoi, että Jeesus on todellakin Jumalan ylösnoussut Poika, joka pystyi voittamaan kuoleman.

"Se antaa minulle toivoa, että kuten Kristus nousi kuolleista, niin myös minäkin tulen nousemaan, ja juuri tämän takia", entinen ateisti sanoo varmana uskossaan.